Uusi vuosi, uudet haasteet – tässä tapauksessa lukuhaasteet. Viime vuonna otin ensi kertaa osaa Helmet-lukuhaasteeseen ja sain haasteen myös suoritettua hyväksi katsomallani tavalla, ja koska kokemus oli kaiken kaikkiaan positiivinen, ajattelin tarttua tähän haasteeseen myös tänä vuonna. Uudet haastekohdat julkistettiin 29. joulukuuta. Ensi vilkaisulla tämän vuoden lukuhaaste vaikutti aiempaa haasteellisemmalta: viime vuoden haasteessa vain muutama kohta aiheutti minulle hieman päänvaivaa, kun taas tämän vuoden haasteessa on useita kohtia, joihin en heti ensi vilkaisulla osannut keksiä mitään luettavaa. En kuitenkaan anna tämän lannistaa, vaan päinvastoin odotan että uusiin haastekohtiin sopivan luettavan etsiminen saattaa hyvinkin osoittautua entistä mielenkiintoisemmaksi!
Nyt näitä haastekohtia jo jonkun aikaa mietiskelleenä alan vähitellen uskoa, että suurimpaan osaan löytyy luettava kirja ilman sen kummempaa etsimistä. Muutama kohta minua silti erityisesti mietityttää. Kohdan 11 (kirjassa käy hyvin) täyttäminen on todennäköisesti lopulta todella helppoa, mutta kuinka raportoida kohdan täyttymisestä ilman, että tulee samalla tavallaan spoilanneeksi loppuratkaisun? Pitänee valita tähän kohtaan joku tunnettu teos, jonka kohdalla ”hyvin käyminen” on tunnettu tosiseikka eikä yllätä ketään. Kohta 13 (kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa) puolestaan kuulostaa siltä, että se voi hyvinkin osoittautua haasteen hankalimmaksi kohdaksi. Kohta 48 (haluaisit olla kirjan päähenkilö) aiheuttaa sekin todennäköisesti minulle harmaita haivenia. Tai mistä sitä tietää – ehkä käykin niin, että päädyn lukemaan haastekohtaan 21 (kirja ei ole omalla mukavuusalueellani) jonkun supersuositun noir-dekkarin, jonka kovaksikeitetty ja väkivaltainen päähenkilö yllättäen äkkiä herättääkin sisälläni uinuvan viskinhimon ja taipumuksen antaa nyrkkien puhua puolestani… juu ei.
Yksi haastekohta sen sijaan ilahduttaa minua erityisesti, nimittäin kohta 37 (kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi), sillä jos mikään tuhotulva tai muu mörkö ei sotke kuvioita, pääsen lukemaan tämän vuoden puolella kirjan, jonka kirjoittajalla on täsmälleen sama nimi kuin armaallani. Oooh! Oooooooh! (Tähän kohtaan lisäisin värikkään paperisilppupölähdyksen ja fanfaarin, jos osaisin.)
Tänäkin vuonna noudatan lukuhaasteen suhteen seuraavia itse itselleni asettamia sääntöjä: 1) yhdellä kirjalla saa ruksia luetuiksi kaikki ne kohdat, jotka kirja täyttää; ei siis tarvitse lukea viittäkymmentä kirjaa jotta haaste tulisi täytetyksi, ja 2) jokaisen kohdan tulisi kuitenkin tulla täytetyksi vähintään kerran ennen vuoden loppua ja haasteen päättymistä. Lisäksi, viime vuodesta poiketen, odotan ensin että jokaiseen kohtaan on löytynyt vähintään yksi kirja, ja vasta sen jälkeen merkitsen kohdat jollakin tietyllä kirjalla suoritetuksi. Näin toivottavasti vältyn siltä, että kesken kaiken törmään kirjaan, joka olisi täyttänyt jonkin haastekohdan täydellisesti, mutta ei sitten mahdu haasteeseen mukaan laisinkaan, koska ei sovi muihin kohtiin ja se ainut sopivakin oli kuitattu jo jollakin muulla.
Toinen varsinainen lukuhaaste, johon ajattelin tänä vuonna osallistua, on Sivumennen-blogista viime vuonna alkusysäyksensä saanut Hyllylämmittäjä-lukuhaaste, jonka jalona pyrkimyksenä on saada vuoden, siis 12 kuukauden, aikana luettua 12 sellaista kirjaa, jotka on tullut ostettua omaan hyllyyn mutta jotka ovat jääneet syystä tai toisesta lukematta. Minulla tällaisia hyllynlämmittäjäkirjoja tunnetusti riittää, joten tämä haaste on kuin tehty minua varten!
Valitsin kahdentoista hyllynlämmittäjäni joukkoon kirjoja, jotka ovat olleet minulla hyllyssä mahdollisimman pitkään: kaikki tässä joukossa ovat olleet minulla hyllyssä odottamassa lukemista vähintään viisi vuotta, monessa tapauksessa pitempäänkin. Yritin myös valita sellaisia kirjoja, joiden toivon ainakin osittain mahtuvan myös tämän vuoden Helmet-lukuhaasteeseen. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin olen tässä lopulta onnistunut. Yhteistä kaikille näille kirjoille on se, etten mitenkään kammoa tarttua yhteenkään niistä, vaan ne ovat yksinkertaisesti vain sattumalta päätyneet odottamaan luetuksi tulemista pienen ikuisuuden, joten lienee totisesti korkea aika korjata tämä asia.
Olen melko toiveikas sen suhteen, että saan nämä tämän vuoden aikana luetuksi. Ja mikäli hyllynlämmittäjät-haaste kiehtoo minua ensi vuonnakin, niin hyllyssämme lymyää edelleen valtava määrä kirjoja, jotka ovat saaneet odottaa lukemattomina aivan luvattoman pitkään…
Ei kommentteja